Acknowledgments

The Project directors acknowledge the vital support and contributions of many people to this report, including:

• the very dedicated staff of the Educational Assessment Research Unit
• Ms Janet Pereira, for her major contribution to task translation and Chapter 2
  
• Dr David Philips and other staff of the Ministry of Education
  
• members of the Project’s National Advisory Committee
• members of the Project’s Mäori Immersion Education Advisory Committee and Mäori Reference Group
• representitives of Te Rünanga Nui o ngä Kura Kuapapa Mäori o Aotearoa
• members of the Project’s Music Advisory Panel, Technology Advisory Panel and Reading and Speaking Advisory Panel
• the six consultants who translated tasks into Mäori
• principals, staff, and children of the schools where tasks were trialled
• principals, staff, and Board of Trustee members of the 294 schools included in the 2000 sample
• the 3217 children in the 2000 sample, and their parents
• the 108 teachers who administered the assessments to the children
• the 44 senior tertiary students who assisted with the marking process
• the 188 teachers who assisted with the marking of tasks early in 2001
  
  

The following Summary is presented in Mäori; for the English translation Press Here

Buzzer

I tïmata mai te National Educational Monitoring Project i te tau 1993, ä, ko täna, he aromatawai, he hanga pürongo hoki mö ngä taumata e ekengia ana e ngä tamariki o ngä kura tuatahi i roto i ngä wähanga katoa o te marautanga. E rua ngä taumata ako e aromatawaia te tamaiti; i te tau 4 (ko te hauruatanga tënei o ngä tau e kura tuatahitia ana te tamaiti), me te tau 8, otirä, koianei tënei te tau mutunga o te tamaiti ki te kura tuatahi. I roto i te huringa whä tau, ka aromatawaia ëtahi wehenga o te marautanga. I te tau 2000, ko ngä wähi i tirohia ko te püoru, ko ëtahi wähanga o te hangarau, ko te pänui me te körero.

Ko te whäinga nui o te arotake ä-motu, ko te rangahau i ngä körero e möhiotia ai he aha ngä tauira pai, e taea ai te whakanui i ngä tutukitanga, te whakarerekë ränei i ngä kaupapa ako me ngä rauemi.

Ia tau, ka whiria noatia ëtahi tamariki puta noa i te motu, hei arotake mä ëtahi kaiwhakaako kua whakaritea, e matatau ana hoki ki te mahi nei. Ka mahia katoatia ngä mahi ki ngä kura ako tonu o aua tamariki. Ka hoatuhia ëtahi tohutohu ä-waha, e ngä kaiwhakaako, mä te whakaaturanga köpae whakaata, mä runga rorohiko pönaho, mä te tuhituhi ränei. Ko te maha o ngä mahi aromatawai, me nanao ngä tamariki ki ëtahi taputapu, rauemi hoki. Ko ä rätou whakautu ka tukuna mai e rätou ä-waha nei, mä te whakaatu ä-tinana, mä te tuhituhi, mä runga köpae rorohiko, mä tëtahi atu huarahi whakatinana mai ränei. He maha ngä whakaatu nei ka hopukina ki runga rïpene ataata hei arotakenga ä muri iho.

E hängai ana te titiro o tënei pürongo ki ngä akonga o te Tau 8 anake. I tïmata mai i te tau 1999 ëtahi kaupapa aromatawai i ngä äkonga Tau 8 anake o roto o ngä whakaakoranga rumaki reo puta noa i te motu. I te tau 2000, ähua e 60 örau o ngä äkonga i ngä whakaakoranga rumaki kei roto i ngä kura rumaki (te nuinga i ngä Kura Kaupapa Mäori), ä, ko te 40 örau e toe ana i te ako i ngä rüma rumaki reo (ko ënei kei ngä kura auraki, engari e 80 ki te 100 örau o ngä whakaakoranga i roto i te reo Mäori). I tënei o ngä aromatawai, i whakamäoritia katoa ngä tohutohu mahi me ngä rauemi ki roto i te reo Mäori, me te mea anö, ko ngä kaiwhakaako nä rätou ngä akoako i tuku, he matatau rätou ki te ako i roto i te reo Mäori. E takoto ana i roto i te pürongo nei, ko ngä whiwhinga ki ngä äkonga nei, me ngä whiwhinga ki ërä äkonga Mäori o te tau 8 i aromatawaitia, engari i whakaakongia ki roto i te reo Ingarihi.

Ko tä te Wähanga 1, he whakamärama i ëtahi ähuatanga nui o te National Education Monitoring Project e hängai ana ki te pürongo nei.

Mathematics

Kei te Wähanga 2 ëtahi whakamärama mö ëtahi ähuatanga ka pä mai ki te whakamäoritanga o ngä arotake i roto i ngä horopaki rumaki reo Mäori, ka arotahi atu ki ngä whakatauritenga mö ngä tutukitanga mätauranga o ngä äkonga Mäori kei ngä kura rïroa ki ërä äkonga Mäori kei ngä whakaakoranga rumaki reo Mäori.

Ko tëtahi ähuatanga kei te kitea, käore i te tino përä rawa te pakari o ngä reo Mäori o ngä äkonga i ngä whakaakoranga rumaki me te aha, me te mea anö kaore rätou i te tino märama ki ngä tohutohu mö ngä tü mahi, ä, käore hoki i te pai ä rätou whakamärama i roto i ä rätou whakautu. I tonoa ngä akoranga rumaki Mäori kia tohu mai rätou ko ëhea o ä rätou äkonga i tutuki ngä tau e whä i roto i ngä whakaakoranga rumaki reo Mäori. Ka tïpakotia mai ëtahi o ënei äkonga möhio hei uru atu ki te mahi arotake ä-motu. Häunga tërä, uaua tonu mö ëtahi o ngä äkonga möhio nei ki te whakawhitiwhiti körero i te reo Mäori, ä, ko ëtahi i hiahia kë kia arotakengia rätou i te reo Ingarihi.

Ko tëtahi anö take ko te whakamäori o ngä tü mahi me ngä rauemi mai i te reo Ingarihi ki te reo Mäori. I whakapaihia ake ngä hätepe mö te whakamäori körero i te tau 2000 mai i ngä raruraru nui i pä mai i te tau 1999, engari kei reira tonu te wero nui arä, te ngana kia noho taurite ngä tü mahi kei roto i te reo Mäori ka hoatuna ki ngä äkonga, ki ngä tü mahi ka hoatuna ki aua äkonga anö kei roto i te reo Ingarihi.

Ko ëtahi take nui ka pä ki te whakamäoritanga o ngä putanga, ko te rerekë o ngä kaupapa o te marautanga ka whäia e tënä, e tënä kura rumaki reo Mäori, rüma rumaki reo ränei, täpae atu ko te iti rawa iho o ngä rauemi ako hei tautoko i ngä tü mahi. Nä runga i te mea he rerekë ngä mea nui o te marautanga mö te mätauranga rumaki reo Mäori, ko te titiro ka rerekë anö hoki te ähua o ngä tutukitanga mätauranga a ngä äkonga rumaki reo Mäori.

I tua atu, kei te whakahiatotia tonutia te mätauranga rumaki reo Mäori. He maha ngä kura me ngä rüma rumaki reo Mäori kätahi anö ka tü i roto i ngä tau tata nei kua taha. Torutoru noa iho ngä rauemi whakaako reo Mäori rätou ko ngä kai-whakaako reo Mäori he tohu tiketike ä rätou. Nä te kaha tautoko mai o ngä kai-whakaako, ngä pakeke me ngä äkonga e ekea ai ënei ärai ki te whai i te mätauranga. Ahakoa tërä, ko te titiro ka pakari ake te kaupapa ina tipu haere te mätauranga rumaki reo Mäori.

Ko tä te Wähanga 3 he hora i ngä putanga o ngä mahi aromatawai i ngä möhiotanga, ngä märamatanga me ngä toi a ngä äkonga mö te püoru. Ko ngä hua o te ako püoru, ka märama ki ngä äkonga te pai o te püoru, ka whanake ö rätou pohewa, ka ako rätou ki te whakamahi me te whakamäori püoru mö ngä take maha, ä, ka tarea tä rätou räwekeweke rauemi püoru i runga i te möhio. Mä te ako ki te püoru e möhio ai ngä äkonga ki te türanga o te püoru i roto i te ao, e möhio ai hoki rätou ki ngä püoru o tö rätou iwi, o iwi atu hoki.

Tekau mä toru ngä tü mahi püoru i akona ki ngä äkonga Mäori i ngä kura rïroa, i ngä kura rumaki reo Mäori. I tohu rätou ki ëtahi hätepe taketake e whä: te auaha püoru, te auaha höu i ëtahi püoru kua oti kë te mahi, te urupare ki te püoru, me te whai märamatanga mö te püoru. O ngä tü mahi tekau mä toru, e iwa i tutuki pai e ngä äkonga o ngä kura rïroa me ngä äkonga o ngä akoranga rumaki reo. I roto i tëtahi o ngä tü mahi teitei ake ngä putanga o ngä äkonga rumaki reo Mäori, ä, i roto i ngä tü mahi e toru, teitei ake ngä putanga o ngä äkonga Mäori kei ngä kura rïroa.

Ko tä te Wähanga 4 he hora i ngä putanga o ngä mahi aromatawai i ngä möhiotanga, ngä märamatanga me ngä toi a ngä äkonga mö ëtahi ähuatanga o te hangarau. Ko te hangarau he tü mahi auaha, whai take e arotahi atu ana ki te tutuki i ngä hiahia me ngä tuwheratanga mä te hanga mai o ëtahi rauemi, pünaha, momo taiao hoki. Ka huia katoahia te mätauranga, ngä toi me ngä rauemi ki te rapu hua whai kiko i roto i ëtahi horopaki hapori. He maha ngä ähuatanga o te hangarau, me te mea, i roto i ngä aroturuki ä-motu ka aromatawaitia ko ëtahi wähanga matua anake o te hangarau.

Tekau mä whitu ngä tü mahi hangarau i tukuna hei mahi mai mä ngä äkonga rumaki reo Mäori rätou ko ngä äkonga Mäori kei ngä kura rïroa. I tohu ngä tü mahi nei ki ëtahi whenu e toru o te marautanga hangarau arä: mätauranga me te märamatanga ki te hangarau, te äheinga hangarau me te hangarau i te hapori. Örite te pai o ngä mahi a ngä äkonga rumaki reo Mäori rätou ko ngä äkonga kura rïroa i roto i ngä tü mahi e iwa. Teitei ake ngä putanga a ngä äkonga rumaki reo Mäori i roto i ngä tü mahi e rua, ä, teitei ake ngä putanga a ngä äkonga Mäori i ngä kura rïroa i roto i ngä tü mahi e ono.

Signs Around Town

Ko tä te Wähanga 5, he hora i ngä putanga o ngä aromatawai o ngä pükenga pänui, körero hoki a ngä äkonga. Ko te ngako o te reo, ko te whakawhitiwhiti. Ko tënei mea nei te whakawhitiwhiti, he hora i ngä mätauranga, ngä wheako, ngä pärongo, ngä ariä me ngä kare ä-roto ki mua i te aroaro o ëtahi atu. Nä runga i te mea he hätepe whakaranu te whakawhitiwhiti, haere ngätahi ai ngä taha ä-waha, tuhituhi, ä-kanohi hoki. Hei tauira, ki te tätaria te whakatü me te whakahaere o tëtahi whakaari, ka kitea te haerenga ngätahi o ngä pükenga o te pänui me te körero. I runga i tënei, e kore e tarea ënei tü mahi e körerotia nei te mawehe ki ëtahi wähanga e rua. Ko ëtahi o ngä tü mahi hei te nuinga o te wä kei te pänui kë, ä, ko ëtahi o ngä tü mahi hei te nuinga o te wä kei te körero kë, me te mea anö, i ëtahi atu anö tü mahi, he örite ngä wähanga pänui me te körero.

Tekau mä rua ngä tü mahi pänui, körero i tukuna ki ngä äkonga Mäori o ngä kura rïroa me ngä äkonga rumaki reo Mäori. E rua ngä tü mahi i whakahau i ngä äkonga ki te pänui i ëtahi kupu Mäori, tuhinga Mäori ränei, engari te mea ko ngä tohutohu o ngä tü mahi mä ngä äkonga Mäori i ngä kura rïroa, i roto kë i te reo Ingarihi. Ko ngä tü mahi tekau i toe, i tukuna i roto i te reo Ingarihi ki ngä äkonga Mäori i ngä kura rïroa, i tukuna hoki i roto i te reo Mäori ki ngä äkonga i ngä akoranga rumaki reo Mäori; engari i te rite te ngako o ngä tü mahi me ngä tohutohu nei, ahakoa reo Mäori mai, Ingarihi mai. Örite te pai o te mahi a ngä äkonga Mäori i ngä kura rïroa me ngä äkonga i ngä akoranga rumaki reo Mäori i ngä tü mahi e rima. Teitei ake ngä putanga a ngä äkonga rumaki reo Mäori ki ngä äkonga Mäori kura rïroa i roto i ngä tü mahi e toru (ko ëtahi ko ngä tü mahi me pänui te äkonga i ëtahi kupu Mäori, rerenga körero Mäori ränei). Waihoki, teitei rawa ake ngä putanga a ngä äkonga Mäori kura rïroa i roto i ngä tü mahi e whä.

Ko tä te Wähanga 6, he whakatakoto i ngä putanga o ngä tiro whänui i waenganui i ngä äkonga mö ö rätou hiahia i roto i te marautanga, täpae atu ko ö rätou whakaaro mö ä rätou tutukitanga me ö rätou pümanawa nohopuku i roto i ngä kaupapa ako o te püoru, te hangarau, te pänui me te körero.

Ko te whäinga i äta kitea i roto i te tiro whänui mö te püoru, ki te whakaritea ngä äkonga Mäori kura rïroa ki ngä äkonga rumaki reo Mäori, nui ake te kuhu atu, pärekareka ake ki ngä äkonga rumaki reo te waiata i roto, i waho hoki o te kura. I kï ake ngä äkonga Mäori kura rïroa, iti noa ngä wä whakarongo ai rätou ki ngä püoru i waho ake o te kura, ä, kaore i përä rawa i ngä äkonga rumaki reo Mäori tä rätou pärekareka ki te whakarongo ki ngä püoru i te kura, i waho atu ränei.

I whakaae tahi ngä töpütanga äkonga e rua nei, ko te hanga me te whakatauira ngä ähuatanga nui rawa atu o te hangarau, engari i tohu anö ngä äkonga rumaki reo Mäori ki te wähi nui o te whakamahi i te rorohiko i roto i tënei kaupapa. I te whakatauritenga o ngä töpütanga momo äkonga e rua nei, e 20 örau te tokomaha ake o ngä äkonga rumaki reo Mäori i tohu, i te tau ö rätou whakaaro mö tä rätou pai ki te hangarau.

I ngä tiro whänui mö te pänui me te körero i kitea he nui ngä rerekëtanga i ngä tauira urupare o ngä äkonga Mäori kura rïroa ki ngä äkonga i ngä akoranga rumaki reo Mäori. I te wähanga i tonoa rätou kia whakarärangitia mai e rätou ngä tikanga e hua ake ai he kai-pänui pai rawa atu, i tohu ngä äkonga rumaki reo Mäori ki te ako i ngä kupu uaua, te whakarongo ki te kai-whakaako, me te hanga whakaaro mö tërä e pänuitia ana e rätou. Käore rätou i tohu ki te whakapau kaha ina pänui pukapuka te äkonga, te pärekareka i te wä e pänui ana, me te whiriwhiri i te pukapuka e tika ana. I ngäkau nui rätou ki te pänui i te kura, i te whiwhi pukapuka hei taonga, me te höpara haere i ngä toa hoko pukapuka, heoti, käore rätou i te tino ngäkau nui ki te mahi pänui a te kai-whakaako i mua o ngä äkonga katoa. I tohu rätou ki te mea iti iho ngä wä i whai wähi rätou ki te pänui ki ngä äkonga katoa o tö rätou taiwhanga ako, ki te pänui ki ëtahi ränei kei tö rätou taiwhanga ako. Tekau örau o ngä äkonga Mäori kura rïroa, me te 35 örau o ngä äkonga rumaki reo Mäori i tohu ki te mea ko te reo Mäori te reo matua i ö rätou käinga.

Ko te körero whänui, i roto i ngä tü mahi e 55 örau, örite te pai o te tutuki o ngä mahi a ngä äkonga Mäori kura rïroa rätou ko ngä äkonga rumaki reo Mäori. Teitei ake ngä putanga o ngä äkonga rumaki reo Mäori i roto i ngä tü mahi e 14 örau, ä, teitei ake ngä putanga o ngä äkonga Mäori kura rïroa i roto i ngä tü mahi 31 örau. Kia tüpato tonu i te wä ka tätaria ngä putanga nei, i runga tonu i ngä take i whakatakotoria i te Wähanga 2. Ä ngä tau kei te tü mai, kia pai ake ngä huarahi aromatawai, kia pakari ake hoki ngä ara rumaki reo Mäori, tërä ka hua ake ngä putanga whai kiko. He maha ngä kura me ngä rüma rumaki reo Mäori kätahi anö kua tuwhera i roto i ngä tau tata nei, me te mea anö torutoru noa iho ä rätou rauemi.